Helposti. Ainakin jos pelko liittyy siihen, ettei saa henkeä/hengitä normaalisti. Yksi niistä miljoonasta asiasta mitä nykyään pelkään. Kuolemanpelkohan on vaikea asia jo yksinään, mutta kun siihen lisätään mahdollinen luulotautisuus (en pelleile, pelkään jatkuvasti jotain ruumiillista vikaa), katastrofin ainekset ovat valmiina.
Yksi näistä monesta pelosta on siis se, etten saa kunnolla henkeä, ja tätä pahentaa tietenkin satunnaiset fyysiset tuntemukset siitä, että jokin on nyt vialla. Vaikka kyllähän se henki oikeasti kulkee eikä mitään hätää ole. Mutta milloin pelot ovat olleet rationaalisia?
Ja koska happivajeen näkee mm. sinertävistä kynsistä, mulla tulee toisinaan pakonomainen tarve tarkistaa asia. Jostain syystä ne vaikuttavat sinertävän joka kerta, vaikka kaikki muut vakuuttavat niiden näyttävän aivan normaalilta...
Kaikille tiedoksi: normaalisti vihaan kynsilakkaa yli kaiken...
Kynsilakka toimii siis ratkaisuna ongelmaan. Voin tuijottaa sormiani vaikka tuntikaupalla jos siltä tuntuu, mutta paniikkikohtauksen riski pienenee hieman, kun näkee muitakin värejä kuin sinistä. Nykyään joudun tosin käyttämään lakkaa myös varpaankynsissä... Ehkä tämä taas tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti